Tänään oltiin siis Inkeroisissa, Kouvolassa ryhmänäyttelyssä. Ilma oli todella hyvä, ja näyttelyalueella oli paljon ja sopivasti tilaa, joten Pyryltä sain suht. hyvin kontaktia eikä Pyry stressannut yhtään niin paljon kuin mätsäreissä. Kehässä tosin en saanut oikein mitään kontaktia, oli meni junaa ja kaikkea että piti keskittyä kaikkeen muuhun paitsi minuun. En saanut Pyryä seisomaan kovin suorassa, joten selkä varmaan näytti vähän lyhyemmältä ja juostessakin Pyryllä oli nenä jonkin verran maassa. Ei siis ollenkaan niin hyvää keskittymistä kuin viime mätsäreissä. Antoi kuitenkin tuomarin (lopulta) katsoa hampaat, vähän vastahakoisesti.
Tässä arvostelu (joka oli mielestäni aika näköinen):
Inkeroinen 22.4.2012, Tuomarina Tuula Savolainen:
"1v. Nuori uros, joka vielä kokonaisuudessaan kapea. Voisi olla rungoltaan aavistuksen pidempi. Oikealinjainen pää. Isot korvat. Toivoisin tummemmat silmät. Tarvitsee aikaa kehittyäkseen rungoltaan. Hyvä raajaluusto. Hieman kapea lantio. Hyvä tasapainoinen raajarakenne. Edestakaisliikkeiden tulee tiivistyä. Iloisesti korkealla kannettu häntä. Liikkuu sivulta hyvin. Hyvä karvanlaatu." JUN-H
Tässä on video tapahtumasta, kaukaa kuvattu, mutta kyllä huomaa miten Pyry on kokoajan muissa maailmoissa, ja en saa ravatessakaan sitä mukaan menoon:
Siellä oli paikan päällä myös Fjällfarmensin kennelin kasvatin omistaja, jolla ilmeisesti oli enemmän kokemusta, niin sain häneltä myös jonkin verran hyviä ohjeita.
Kuulemma pitäisi juosta paljon kovempaa, silleen että koira melkein laukkaa, silloin liike näyttää paremmalta sekä koira ei ehdi mitään muuta ihmettelemäänkään matkalla. Eli sitä kannattaa vaan paljon harjoitella. Ja kannattaa vaaleasilmäisen koiran kanssa olla auringosta pois päin, jotta silmät ei näytä liian vaaleilta, vaan tummemmilta. Myös pitäisi saada koira seisomaan mahdollisimman suoraan, jotta ei näytä liian lyhyeltä. Tosiaan en saanut Pyryltä niin paljon kontaktia, että olisin saanut sitä liikuteltua, kun ei siinä tilanteessa namit niin paljon kiinnostanut. Tämä mies puhui myös siitä, että kun tuo pohjavilla tulee kunnolla koiran turkkiin, niin se sitten nostaa karvan ylöspäin, kuten porokoiralla kuuluu ollakin.
Hän sanoi myös, että Pyry on todella hyvätyyppinen, ja siitä todennäköisesti tulee parin vuoden päästä todella hyvärunkoinen uros, kun kehittyy. Ja sanoi, että yleensä nuo kapeammat nuoret koirat kehittyy sitten ja itse on huomannut että usein sellaiset on parhaimmillaan 3-4 vuotiaina vasta. Myös sanoi, että joskus näkee sellaisia jotka jo vuoden ikäisinä on ollut todella aikuisen näköisiä, ja sitten vanhempana ei ole muuttunut ollenkaan, tai sitten näyttää jopa huonommalta kuin vuoden ikäisinä. Eli eipä sitä niinkään tiedä mitä tuleman pitää.
Mutta harjoiteltavahan se on. Sehän se on harmi, kun ei vaan voi käydä kääntymässä näyttelyssä tosta noin vain, jos pari arvostelua haluaa, kun pitää harjoitella jotta koira osaa näyttää edukseen ja esittäjä osaa esittää koiran oikein, ettei sen takia tule huonompi arvosana.
Suunnittelin, että menisin toukokuussa vielä ainakin yhteen mätsäriin ja sitten Iittiin kesäkuun alussa. Kotkan KV-näyttelyyn en kyllä mene vielä tässä vaiheessa Pyryn kanssa, mutta ehkäpä katsomaan kuitenkin. Hyvinkään syksyn näyttelyä pitää harkita, samoin kuin tuota lappalaiskoirien syksyn erikoisnäyttelyä, kun se on niin pitkälläkin. Ensi vuonna sitten pitää yrittää harrastaa vähän enemmän. Silleen kuitenkin pitää sitten mätsäreissä käydä ainakin ja muuten harjoitella, koska muuten ne taidot ruostuu ja joutuu ennen näyttelyä aloittaa taas alusta. Pitää vaan yrittää saada koirapaljoudessa Pyryltä sitä kontaktia, ja saada se tekemään asioita häiriöstä huolimatta. Viikkoharjoituksissa sitä on hyvä harjoitella, varsinkin ravaamistakin muiden koirien joukossa. Pitää myös aika ajoin pyytää ihmisiä katsomaan hampaita ja kopeloimaan muuten. Mutta kyllä sen huomaa, että mitä enemmän ikää tulee lisää, sitä paremmin Pyry antaa kontaktia, ja huomaa että minäkin olen olemassa.
Kommentit