Perjantaina käytiin ekan kerran jäljestämässä Kulloossa Nuuskulan kurssilla. Pyry sai jäljestää peuransorkkaa. Nuuskulassa on sääntönä, että alle vuoden ikäiset ei saa jäljestää mielellään verijälkeä tai sorkkajälkeä, koska ne ei luonnossakaan joutuisi metsästämään ruokaansa tai siis jäljestämään, ja se voisi olla liian rankka ja pelottava tilanne niille. Pyry nyt sai yli vuotiaana peuransorkan, ja jos se olisi ensimmäisen kerran jälkeä haistaessaan alkanut tärisemään tai vaikuttamaan pelokkaalta, oltaisiin vaihdettu jälki makkara tai tonnikalajälkeen.

Jälki tehdään helposti siten, että aloituspaikalle tehdään jälki (jotta ihmiset tietää mistä aloittaa) ja kohdasta lähdetään vetämään joko esim. makkaraa narun päässä tai sorkkaa narun päässä perässä tietyn matkan. Jälkeä ei saa tehdä ne ihmiset jotka jäljestää koiran kanssa mielellään. Meille tehtiin suora jälki muutaman kymmenen metrin pituisena metsässä ja sorkka laitettiin puun oksaan kiinni roikkumaan. Matkan varrelle laitettiin pyykkipojilla merkkejä ihmisille, jotta tiedettiin missä jälki kulki. Pyry ei aloituskohdan kohdalta mennyt ollenkaan vaan meni vähän sivusta jäljelle, mutta löysi kuitenkin helposti sen ja pikkuhiljaa eteni varovaisesti sorkalle (niinkuin ohjaaja sanoikin, urokset toimivat kuin junat; kun asettuvat raiteilleen, niin se on menoa). Mitä lähemmäs sorkkaa edettiin, sitä sätkymmäksi Pyry rupesi.Sitten kun sorkka löytyi, niin vähän sitä säpsähdeltiin eikä ihan heti uskallettu koskea siihen. Mutta kyllä oli Pyry ylpeä, oikein ruopsutti maata kunnolla ja pullisteli kuinka hienon aarteen löysi ja sai kantaa sitä sorkkaa jonkun matkaa Kyllä mulla on taitava koira. Ja kyllä se vaan on koiralle niin luontaista työtä, että kyllä mä ehdottomasti Pyryn kanssa haluan jatkaa jäljestämistä tuon kurssinkin jälkeen.

Käytiin eilen porokoiratapaamisessa Porvoossa. Tehtiin siten, että ensin Hiiri ja Jästi tapasivat ja tunnin päästä tuli vuoronvaihto, eli Jästi ja Suski lähtivät lenkille ja Pyry ja Hiiri saivat tavata, niin vältyttiin turhalta rähinältä.

Tässä on pari Sophien (Hiiren omistajan) ottamaa kuvaa Pyrystä

Kuten Poromiehen koira-kirjassa kerrotaan, porokoira saattaa tehdä ns. joulutorttukorvat, kun ei halua mitenkään ärsyttää muita pystyillä korvillaan, tässä alla Pyryn taidonnäyte: